Ukrainassa joulu ja talvijuhlat niin kuin Suomessakin on vuoden odotetuimpia juhlia. Tänä vuonna ukrainalaisten joulua kuitenkin varjostaa sota. Ja moni ukrainalainen aikoo viettää joulua ensimmäistä kertaa Suomessa. Miten ukrainalainen joulu eroaa suomalaisesta ja mitä perinteitä ukrainalaiset pitävät?
Ensinnäkin ukrainalaiset ovat juhlineet joulua aina 7.1. Tämä siksi, että ukrainalainen kirkko kuten muun muassa kirkot Georgiassa, Makedoniassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä, seuraavat vanhaa eli juliaanista kalenteria. Se, että Ukraina ”elää” gregoriaanisen kalenterin mukaan, mutta juhlii kirkollisia juhlia juliaanisen kalenterin mukaan, tuntuu monille nuorille ukrainalaisille todella oudolta ja vanhanaikaiselta. Suurin osahan kristityistä juhlii joulua 25.12. Nyt kun Ukraina pyrkii katkaisemaan kaikki suhteet itänaapurimaansa kanssa, esille on nousut myös tämä perinne. Onneksi tänä vuonna ukrainan ortodoksinen kirkko antoi luvan ”siinä missä on tätä varten seurakunnilla mahdollista ja on tätä haluavia seurakuntalaisia” juhlia joulua myös 25. joulukuuta. Päätös ei ole ehdoton, mutta hienoa että on joku muutos tässä asiassa ja toivottavasti parin vuoden päästä ukrainalaiset juhlivat joulua muun maailman kanssa.
Kuten Suomessa, myös ukrainalainen joulun juhlinta alkaa jouluaatosta. Jouluaattona tehdään ”joulupuuroa” ukrainalaiseen tapaan eli kutjaa (кутя). Perinteisesti kutja tehdään vehnäjyvistä, maustettuna unikonsiemenillä, sokerilla tai hunajalla, pähkinöillä ja kuivilla hedelmillä. Tämä resepti ei ole kiveen hakattu. Ukrainassa on yhtä monta vaihtoehtoa valmistaa kutjaa kuin on kotitalouksia.
Meidän perheessämme kerrottiin, että pöydällä oleva kutja symboloi runsautta ja rikkautta. Sillä Ukrainassa vehnä on ollut kaikkein tärkein maataloustuote, ja yhdessä vaiheessa sen pakollinen vienti Neuvostoliiton aikana aiheutti Ukrainassa suuren nälänhädän. Kirkolle kutja merkitsee ikuista elämää, uudestisyntymistä, uskoa kuolemattomuuteen. Maahan putoavat vehnäsiemenet voivat pysyä siellä pitkään, minkä jälkeen ne itävät uudelleen kevään saapuessa. Näin ihmisen henki syntyy uudelleen uuteen ruumiiseen.
Myös tärkeä sisustuselementti jouluna on ollut дідух (diduh) – ruis- tai vehnänippu, jossa voi lisäksi olla myös muita kuivattuja kasveja. Meidän perheessämme sitä valitettavasti ei ollut tapana laittaa koristeeksi, mutta tultuani Suomeen rakastuin vehnänippuun ja sen symboliikkaan jouluna.
Jouluaattona Ukrainassa pidetään vielä viimeisen päivän paastoa. Tämän takia juhlapöydässä ei pitäisi olla mitään eläinperäisiä tuotteita. Perinteen mukaan valmistetaan 12 ”vegetaarista” juhla-ateriaa, mikä pitäisi symboloida vuoden 12:ta kuukautta tai 12:ta Kristuksen oppilasta. Aterioihin luetaan kaikki pöydässä olevat ruoat sillistä uzvariin (kuivista hedelmistä itsetehty juoma). Suosituimmat ruoat ovat kala, varenyky, borsch, papusalaatti, nalysnyky, pampushky, golubtsi. Käytännössä kaikki ruoat, joista perhe pitää, mutta lihattomana.
Ukrainassa joulu on hyvin perhekeskeinen juhla, joten joulun vietto alkaa perhepiirissä. Perheeseen myös lasketaan mummot ja papat, joten on tosi tärkeä, että jouluna kaikki perheenjäsenet olisivat samassa pöydässä. Juhlaillallinen alkaa kutjan maistamisella, jonka jälkeen siirrytään muihin ruokiin ja syödään ei niin että nälkä lähtee, vaan että tulee ähky. Lihan, ja nimenomaan kinkun ja perinteisen kotona tehdyn kierremakkaran syöminen siirtyy sitten joulun seuraaville päiville. Niin kuin Suomessakin joulu tarkoittaa syömistä hyvin ja seurustelua perheen ja sukulaisten kanssa.
Suurin ero joulun vietossa Ukrainassa on koljadnykien osallistuminen juhlintaan. Tiedätkö keitä ovat koljadnyki? Arvaa kirjoittamalla kommentti blogiin ja kerron lisää aiheesta seuraavassa blogikirjoituksessa.
Pakkasukko ja tyttö
satuolento